Parempaa päivää

Sain ystävältäni Edith Södergranin runon, pidin siitä hyvin paljon. Kopion sen tähän alle:

Sataa, sataa ylleni tulvimalla.
- -
Niin vähästä en särje vielä sydäntäni.
Puhaltakoot vastoinkäymiset ympärilläni niinkuin kylmät viimat.
Olen itse myötäkäyminen. Otsallani on kirjoitettuna:
aurinko ei voi itkeä hetkeäkään.
Se joka tahtoo tappaa auringon, ojentakoon aseensa,
hän näkee väkevämpänsä.
- Edith Södergran

Pari viime päivää ovat olleet aika raskaita. Yllä oleva runo tuo selvitymisen voimaa vastoinkäymisten keskelle- aurinko ei voi itkeä hetkeäkään. Vietin eilisen pitkälti Jorvin sairaalan päivystyksessä, työterveyslääkäri lähetti sinne jatkotutkimuksiin. Viikon päästä vielä verikoe. Paremmalta näyttää nyt, mutta toipumista riittänee muutamaksi päivää. Surkea olo oli sieltä lähtiessä, sen kruunasi parkkisakko. Ei vaan ollut aamulla mennessä yhtään vapaata parkkipaikkaa missään. Piti jättää sitten sakkopaikalle, en keksinut muuta. Aika ikävää.

Kirjoitin sairaalan päivystyksessä pitkästi päiväkirjaani, sivutolkulla tuntemuksistani. Koen, että kirjoittaminen auttaa purkamaan vaikeita tunteita ja asioita. Uskon kirjoittamisen terapeuttiseen voimaan. Kynän ja paperin välissä virtaa sydämen ääni. Aivan samoin sitä ei saa virtaamaan kirjoittaessa suoraan tietokoneella, tai ainakaan minä en onnistu siinä. Jotenkin yhteys sydämeen ja herkkyys kärsivät. Ehkä pitäisi kokeilla kirjoittaa pelkästään muistikirjaan ja vasta muokkausvaiheessa koneella.

Kuvia en nytkään lisää, niiden pitäisi mielestäni liittyä aiheeseen, eikä sellaisia juuri nyt ole. Sitäpaitsi blogeja, joissa on paljon kuvia, on todella runsaasti. Lisää kuvia kun siltä tuntuu tai sopivat aiheeseen, en muutoin. Ei kuvia pelkän kuvituksen tai tavan vuoksi.

Nyt hetki kirjaa "Näin minusta tuli tyttö" (Caitlin Moran) ennen nukahtamista. Kirjaa voisi kuvata hauskaksi ja humoristiseksi, vaikka aihe tytön kasvamisesta vaikeissa oloissa, on rankka. Tekstiä voisi kuvailla rock-henkiseksi, kapinalliseksi. Olen lukenut hänen aiemmankin varsin feministisen teoksensa, Naisena olemisen taito, pidin siitäkin paljon.

Sunnuntai-iltaa

Ihanaa, minusta tulee yhden ystäväni kummitäti! Olen hyvin onnellinen tästä suuresta kunniasta. Pienen ristiäiset lienevät toukokuun aikana.

Kirjoittaminen on sujunut mukavasti muutaman päivän. Ajasta on vain jatkuvaa puutetta. Sain erään hyvän idean nykyisen kirjoitusprojektin lisäksi, ainakin mielestäni se on hyvä idea, mutta mistä repiä siihen aika? Se olisi aika erilainen juttu ja toteutustavaltaan aivan toinen. Täytyy pohtia. Kärsivällisyyttä nämä kaikki vaativat, sekä ajankäytön tarkkaa suunnittelua.

Lenkille olen päässyt parina viime päivänä, sateesta huolimatta, hyvässä seurassa. On se vaan niin ihanaa tuo juokseminen, tai oikeampi termi kohdallani olisi lönkyttely, mutta sama kai tuo. Pääasia on, että on mukavaa ja kuntokin kohenee. Kun nyt tanssimaankin vielä ehtisi. Siltä osin huominen näyttäisi hyvältä, illalla olisi argentiinalaisen tangon kurssi.

Nyt nukkumaan, ilta vierähti mm. veroilmoituksen parissa. Ei niin kovin hauska puuha, mutta sekin on toki tehtävä.

Kuukausi vierähti hetkessä

Blogin kirjoittamisessa on ollut pieni tauko. Olen ollut kiireinen, reissussa ja sitten puskenut töitä kovasti. Palasin eilen Oulusta. Siellä tapasin vanhan ystäväni nuoruusajoista Kainuusta. Sekä hänen ihanan perheensä. Vierailu jäi aivan liian lyhyeks, mutta ehkä ja toivottavasti, näämme taas pian.

Tanssimaan en ole ehtinyt nyt pitkään aikaan. Kaipaan sitä. Täytyy järjestää jokin ajankohta, että pääsen kesyttämään kuritonta tanssivarvastani. Tänään olisi ollut argentiinalaisen tangon tunti, mutta se piti jättää väliin pienen flunssan takia. Olen hörppinyt flunssajuomia pitkin päivää, toivon todella, että menee ohi pian. Juoksemaan on ikävä! Naisten kymppi lähestyy, sinne pitäisi toden teolla ehtiä harjoittelemaan.

Mutta, ei stressiä. Tehtävä ja ajatus kerrallaan.

Vettä tulee taivaan täydeltä, taidan mennä keittämään lisää teetä ja lukea kirjaa tovin.

Keskiviikkokiireitä..

Alkuviikko on ollut tosi kiireinen. Töiden lisäksi kävin ystävää tapaamassa maanantaina ja eilen kävi ihanainen pikkuinen kummipoikani ihanaisen äitinsä kanssa. :) Lasten isä auttoi ystävällisesti tukkoon menneen printterin taas toimintakuntoon, mistä olen kiitollinen. Printteri vaan vetelee jo viimeisiä, jumii tämän tästä ja printtaa jostakin syystä kaiken kahteen kertaan.. Se taas kuluttaa turhaan paperia ja mustetta. Ja kaikki skannaukset menevät vinoon, vaikka mitä koettaisi. Tilaan uuden työprintterin pian, onneksi on jo lupakin siihen.

Töissä alkoi mielenkiintoinen kehitysprojekti, mukava päästä pohtimaan ja kirjoittamaan kehitysideoita. Tänään kävin myös pojan koululla, missä 7F-luokka järjesti vanhempainillan buffetin. Nuoret möivät kahvia ja (äitien tekemiä) leipomuksia. He keräävät rahaa luokkaretkeä varten. Reippaita ja mukavia nuoria.

Pieni neiti, kesällä 10 v., haluaa kovasti virpomisoksia. Ne täytyy mennä etsimään hänen kanssaan huomenna. Neiti kertoi innostuneesti, että hän on koulussa kertonut opettajalle musiikintunnilla äidin tanssivan erilaisia tansseja. Opettaja oli innostunut opettamaan hieman valssin askeleita, mikä kuulosti hauskalta. Lapsetkin olivat tanssineet. Tämän luokan opettaja tuo joskus koiransa luokkaan, mikä on minusta hieno juttu. Lapset oppivat toimimaan eläimen kanssa ja saavat helliä ja paijata elävää olentoa.

Huomiselle kirjoituskurssille piti kirjoittaa assosiatiivinen runo annetuista sanoista. Hauska tehtävä. Valitettavasti aikaa pohtimiseen ei ollut paljon, mutta noin viidessä minuutissa tein pari eri versiota. Mielenkiintoinen harjoitus. Ja mukava mennä huomenna taas Kallioon.

Huomisen työpäivän jälkeen on LOMA! Ihanaa.

Alla vapaa-ajan kirjoituspöytäni. Pidän siitä kovasti.

Nyt nukkumaan, huomenna on aamusta neidin hammaslääkäri ja töitä.. krooh!

Kaffepaussi ja sitten taas ahkeroidaan!

Hörpään vähän kahvia tähän maanantaiaamuun. Taivas on pilvessä, aurinkoa kaipailen. Illalla ystävää tervehtimään, kunhan lapset on ruokittu ja itsekin jotakin pientä syönyt.

Keskiviikkona on pojan vanhempainilta, olen lupautunut kahvilamyyjäksi koulun buffettiin. Mukavaa vaihtelua ja näen yläkoululaisten vanhempia. Torstaina taas kirjoituskurssille, odotan sitä.

Caitlin Moranilta on ilmestynyt uusi kirja, Näin minusta tuli tyttö. Olen lukenut hänen aiemmin ilmestyneen kirjansa Naisena olemisen taito, joten luultavasti etsin tämänkin kirja käsiini. Joskin epäilen hieman sen kirjallisia ansioita, sisältö lienee se syy, miksi kirja on julkaistu ja sittemmin suomennettu.

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1426830566627?ref=hs-art-tallennettu-aihe

Nyt työn ääreen.

Perjantain kunniaksi..

Vielä tällainen vanhan laulu, olkoon perjantain kunniaksi:

https://www.youtube.com/watch?v=Q7byveGOgUQ

Korvaa tukossa ja kipeä, mutta kyllä se paranee!

Eilen alkoi koskemaan vasempaan korvaan, ja sepäs vain paheni. Yöllä olikin sitten vaikea nukkua, piti lähteä keskellä yötä varaamaan netin kautta lääkäriaika ja etsimään ibuprofeiinia avuksi. Onneksi ensiapua löytyi lääkekaapista! Lisäksi tiputtelin Otiborinia korvaan, mutta aika tuloksetta. Aamupäivällä sain lääkäristä tehokkaammat tropit avuksi. Toivottavasti korva lähtee nyt paranemaan. En kyllä lainkaan ihmettele, että pieniä ihmisiä itkettää kun on korvatulehdus. On se sen verran kivuliasta kyllä.

Kävin eilen pitkästä aikaa kosmetiikkaostoksilla, aika lailla mainoksen uhrina. Kuitenkin harkittuani asiaa ensin viikkotolkulla, että ostaako vai eikö. :) Olen nykyään kosmetiikan suhteen sellainen, että ostan harvoin ja käytän kaikki purkit viimeiseen pisaraan saakka. Joskus tulee jokin virheostos, ja ongelmana on, etten jotenkin saa niitä heitettyä pois. Se tuntuu puhtaalta tuhlaamiselta ja epäekologiselta. Onneksi tuotteita voi antaa eteenpäin toiveikkaana, että josko jollekin toiselle kyiseinen tuote sopisi, tai sitten keksin sille muuta käyttöä. Sopimattoman kasvovoiteen voi käyttää käsiin ja jalkoihin, värikosmetiikkaa sekoitella keskenään.

Olen meikannut lukioikäisestä saakka, mutta olen ollut aina tosi huono puhumaan tai jakamaan ajatuksiani meikkaamiseen, ihonhoitoon tai vaikkapa vaatteisiin liittyen. Ehkä olen pitänyt näistä puhumista tai esille tuomista jotenkin pinnallisena, yksinkertaisena, sekundaarisena? Varmaankin ihan turhaan. Juuri siksi koetan nyt kirjoittaa aiheesta edes hieman- se kun ei ole minulle helppoa. :)

Suosin kosmetiikka- ja ihonhoito-ostoksissani edullisia merkkejä ja osittain luontaiskosmetiikkaa (niiden edullisimpia tuotteita), ja pääasiassa ihan marketista löytyviä tuotteita. Miksikö? Joskus käytin kalliimpia tuotteita, ne eivät pääasiassa olleet mielestäni yhtään sen parempia, hienommin pakattuja vain, paljon mainostettuja ja omasivat moninkertaisen hinnan. Marketit ovat käteviä, samalla kun ostaa ruokaa, voi ostaa sen shampoopullonkin. En jaksa juosta eri kaupoissa. Itseasiassa en pidä kaupoilla käymisestä yhtään.. Vaatteet tilaan lähinnä netistä, kätevää kokeilla kotona ja palauttaa sitten. Käyn lähinnä ruokakaupassa ja apteekissa. :)

Mutta nyt ostin nestemäisen meikkivoiteen, jota on hehkutettu eri sivuistoilla ja blogeissa sen verran, että en tässä lähde sen koostumusta tai yksityiskohtia erityisesti mainostamaan. Ostin kalliin tuotteen lähinnä siksi, että sitä käyttäneet olivat pitäneet tuotteesta kovasti ja kertoivat sen olevan kätevä kiireessä ja viilentävän ihoa levitettäessä vipalla. Ja että lopputulos ei olisi pakkelimainen, mikä on minusta iso plussa. Tykkään monikäyttöisistä tuotteista ja siitä, että niitä voi käyttää nopeasti. Siksi päädyin pitkään harkittuani mielestäni kalliiseen ostokseen. Onneksi rasiaa voi täyttää uudelleen, muuten tuote olisi jäänyt kyllä ostamatta. Eli tuote on Lancomen Miracle Cushion, ostin vaaleimman sävyn 01 (mistähän nuo nimet tulevat, joku varmaan kehittelee niitä työkseen). Kokeilin sitä tänään, ja pidän viilentävästä vaikutuksesta, luonnollisuudesta ja helposta levittyvyydestä. Toivottavasti olen jatkossakin sitä mieltä.

No, nyt ehkäpä pinnallisesta (ainakin ihon pinnan :)) aiheesta ihan toiseen. Luen parhaillani useampaa kirjaa, Toven Janssonin elämänkertaa (Tuula Karjalainen) sekä kirjoittamiseen liittyvää opasta, Kirjoittamisen taide & taito (toim. Emilia Karjula). Molemat ovat hyviä. Toven Janssonin kirjassa on kuvituksena paljon hänen taidettaan ja itse kirja on on jo taideteos kauniin sidonnan, kuvituksen ja tekstin asettelun ansioista. Kirjoittamisen opas ei sisällä kuin tekstiä, mutta kirjoittajalle siitä herää paljon uusia ajatuksia ja ajatuskulmia.

Tänään pääsimme ihailemaan osittaista auringonpimennystä, itse katselin sitä Espoon Sellosta, varovasti aurinkoa vilkuillen. Kuvaa en rohjennut ottaa, vaikka monet näyttivät näin tekevänkin.

Iltapäivällä ajelin maalle Varsinais-Suomeen, nyt on tarkoitus aloittaa kirjoittaminen.

Ja nyt maistamaan lasi kuohuviiniä! Ihanaa viikonloppua!

Torstai- aurinko jaksaa lämmittää luontoa ja mieltä

Aurinko lämmittää ihanasti ikkunan läpi tänäänkin. Viikonlopuksi on luvattu kylmempää, mutta ei se mitään. Kunhan pääsen kuitenkin lenkille!

Tanssimaankin tekisi mieli... mutta kirjoittaminen menee kyllä tämän edelle, aikataulu painaa päälle. Elokuun alkuun mennessä pitäisi palauttaa ensimmäinen käsikirjoitusversio ohjaajalleni, joten kiirusta on.

Tänään on eräs lapsiin liittyvä tapaaminen päivällä, toivottavasti se menee hyvin. Iltapäivällä pääsen kuitenkin kirjoituskurssille, odotan sitä. Kurssi on Kalliossa, toiselle linjalla.

Huomenna matkaan maalle kirjoittamaan ja juoksemaan, polttelemaan risuja ja ulkoilemaan. Ainakin nyt näitä. :)

Eräät tanssikenkäni, pohjasta jo lähes puhkitanssitut:

Työpaikkani on tällainen, usein iltapäivällä papereita ajelehtii lattioilla ja sohvalla, vähän missä sattuu. Siivoan ne sitten päivän päätteeksi.

Aurinkoista päivää!

Ihana auringonpaiste tuolla ulkona!

Olen saanut Facebookiin WriterServices- sivuston alkuun. Tarkoituksenani on tarjota kirjoituspalveluja harrastuspohjaisesti eri tarkoituksiin. Esim. kirjoittaa yritysten tai yksityishenkilöiden historiikkeja tai muita dokumentteja, ottaa myös tarpeen mukaan tarvittavat valokuvat. Tarkoitus on myös tarjota journalistisia palveluita ja jatkaa lehtijuttujen kirjoittamista erinäisiin lehtiin. Kauttani siis voisi tilata monipuolisesti erityyppisiä kirjoituspalveluja. Vaikka runon häihin tai hautajaisiin, tieteellistä kirjoittamista englanniksi, lehtijuttuja eri tarkoituksiin ja lehtiin... Mitä vain. Kokemusta on niin paljon kirjoittamisesta, suomeksi ja englanniksi, että pystyn kirjoittamaan monipuolisesti: tieteellistä tekstiä, asiatekstiä, luovaa tekstiä laidasta laitaan, molemmilla kielillä.

Minulla on täällä muutaman päivän koiruliini hoidossa, lasten isän koira tarvitsee päivävahtia muutamaksi päiväksi. Se sopii näin kotona työskentelevälle oikein mainiosti, ja mikäs meillä on koiraherran kanssa ollessa kun voimme tehdä muutaman lenkin aurinkoisessa säässä!

Tänään aion mennä lenkille, olen menossa Naisten kympille 16.5. kaverini kanssa. Yritän varovasti virittää juoksemista polvituen kanssa, polvileikkaus katkaisi maratonjuoksutaipaleeni kolmisen vuotta sitten. Nyt olen varovaisen positiivinen, että voisin päästä jatkamaan harrastustani.

Nämä laitan jalkaani:

Pian tarvitsisi ostaa uudet popot, mutta josko näillä vielä tovi menisi. Polven takia täytyy olla tarkkana, kun jousto on hävinnyt kengistä, heti vaihtoon vain! En uskalla riskeerata polven kanssa mitään ja nautin jokaisesta kerrasta kun vielä voin juosta sillä.

Kevättä ilmassa

Rakastan kevättä!! Rakastan luonnon heräämistä uuteen eloon ja valon määrän sekä lämmön lisääntymistä. Kevät on ehkä se kaikkien ihanin vuodenaika! Nytkin ikkunasta paistaa aurinko, se piristää, lämmittää, tuottaa onnentunteita.

Tänään olen menossa kirjoituskurssille, luovaa lehtikirjoittamista. Kurssilaisten tehtävänä oli kirjoittaa noin 20 lauseen ylistys- tai haukkumakirje prosessikirjoittamista varten. Kirjoitin tekstin eilen illalla, väsyneenä ja kiireessä, mutta jotakin sentään sain aikaan. Kirjoitin haukkumatekstin, koska sellaisen kirjoittaminen on minulle vaikeaa. Lisäksi jatkoin illalla isompaa kirjoitusprojektiani, josta kenties myöhemmin lisää.

Luin noin kuukausi sitten viime vuoden Finlandia-palkitun kirjan "He eivät tiedä mitä tekevät". Loistava kirja. Pidin siitä erittäin paljon.

Itsestäni hieman. Kirjoittamisen ja kirjallisuuden lisäksi vietän vapaa-aikaani argentiinalaista tangoa opetellen, juoksutapahtumaan valmistautuen ja aina ajan antaessa myöten käyn tanssimassa lavoilla. Toivottavasti pian myös milongoissa, argentiinalaisen tanssin illoissa. Rakastan myös valokuvaamista, olen käynyt jonkun verran valokuvauksen kursseja ja lisää haluaisin oppia. 

Minulla on kaksi ammattia. Työskentelen kliinisten lääketutkimusten parissa ja lisäksi kirjoitan freelancerina juttuja lehtiin, sekä työstän kirjoitusprojektia. Maanantaista torstaihin työskentelen tutkimusten parissa, perjantait on varattu muille töille. Ja kotitöitöille. :)

A:sta se alkaa

Näitä blogeja on nykyään joka lähtöön valtavat määrät, kaipa se on tämän ajan tyyli. Mitä näistä sitten jälkipolville, vaikkapa parin sadan vuoden päähän jää jäljelle, onkin sitten ihan toinen juttu. Mutta tämän ajan ilmiö ne ovat, ja päätin aloittaa omanikin, osittain silkasta uteliaisuudesta, osittain kokeillakseni blogimaailmaa. Ja tietysti osittain tuodakseni ajatuksiani esille.

Olen 30, mutta en 40- vuotias nainen, jonka intohimoja ovat kirjoittaminen, kirjallisuus, valokuvaus, tanssiminen sekä juoksu, hyvä ruoka, kauniit asiat kuten vaatteet ja kaunis ympäristö, elämä ja sen moninaisuus ylipäätään. Elämä tuntuu niin kovin lyhyeltä tehdä ja kokea kaikkea mahdollista, niin hyviä kuin huonojakin asioista. Päästä perille itsestään edes jotenkin ja tutustua hyvin läheisiinsä. Vaikka ikää kertyy, niin yhä tuntuu, että matka on hädin tuskin edes alkanut. Hurjaa. 

Mutta yritän pysyä elämässä positiivisen puolella. Siitä alla muistuttaa lyhyt ja ytimekäs huoneentaulu.